08-13-2012
|
#25
|
Prof. Dr. Sinsi
|
Korpiklaani'nin Şarkı Sözleri
Isku Pitkästä Ilosta
Raivo se raju rankoo, rankoo se maata,
vihavirrat vihmoo verta, vihmoopi verta
taivahankannet paukahtavat,
rajuilmat raiskaelevat
Käyvät tähet tanssimahan
kelluu kivi vetten päällä,
kuuhut vallan kuumettuvi
terhen alta vetten paisteleepi
[Pre-chorus:]
Suuri pakkanen polttaa maailma! [English translation: "Huge iciness burns the Earth!"]
Hyhmä hukkuva on osa minua!
[Chorus 1:]
Ennen uskoin: "Ei se tule "
Nytten näjen: "Loppu tuli "
Suljen silmät, kaaun maahan,
luonto ottavi omansa
Kaiken tappaa taisteluki,
lopunajan lumovoima
Eipä auta itku ennää!
Isku pitkästä ilosta!
Mustuu taivas, meri velloo
soat syttyy kaikkialla
Nälkää parkuu kaikki kansat,
tautiin kuolee heikot heimot
Kaiken tappaa taisteluki
lopunajan lumovoima
Eipä auta itku ennää!
Isku pitkästä ilosta!
[Pre-chorus]
[Chorus 2:]
Ennen uskoin: "Ei se tule "
Nytten näjen: "Loppu tuli "
Suljen silmät, kaaun maahan,
luonto ottavi omansa
Kaiken tappaa taisteluki,
lopunajan lumovoima
Tuoni tuiskii tapparalla
musta kuolo päähän koppaa!
Mettänpeiton Valtiaalle
Kerran kuljin yössä korven,
lepikossa pilpattelin,
öitsilempi mielessäni
levotonna mieletönnä
mettänpeittoon niinpä jäihen
kaotuimpa maitten alle
Sillä laulaa luikuttelin
soitin soittoo suuna päänä
On se mieleen siellä alla
mettänpeiton valtiaalle
vuoren alla vanha voima
tammen alla suuri mahti
Enpä tiennyt enpä tainnut
päivän kulkuu tutkannutka
enpä tainnut enpä tiennyt
missä lienin missä lauloin
Kauvan lauloin, kauvan soitin
kauvan lauloin runojani
Meni mieli muille maille
kiihko kauvaksi katosi
Ikiunho vuoren alla,
ikijätti tammen alla,
Sielt kun viimein poises päasin,
perkoille pirttiseeni
unimuisto mielessäni,
pelko pieni pääkopassa
Kerroin kullasta, kerroin ajioista
kerroin, paikoista käskemäti,
Lauloin kullasta lauloin ajoista
Lauoin kenkään pyytelemäti
Juodaan Viinaa
[Hector cover]
[Music & lyrics by Heikki Harma]
Kolmen tähden jallupullon juotuaan
Kaksi miestä tutkii muistikirjojaan
Toinen tuskailee, kun sivut täynnä on
On toisen kirja pitkään ollut sivuton
Vaimo liikaa mieheltänsä kyselee
Ei kun pullo pöytään, sitten miettimään!
Lapset nukkuu, pimeys vain tihenee
Vaimo vastauksen pian saa äijältään:
Juodaan viinaa
Tullaan viisaammiksi näin
Juodaan viinaa
On todellisuus piinaa hetkittäin
Selvinpäin
Vanhus nuoren pastorin saa sekaisin
Siltä kuolemasta liikaa udellen
Tarjoilu on niukkaa kanssa öylätin
Vanhus kiittää, mutta jälkeen aamenen
Joillakin on liian paljon edessään
Toiset menneisyyttään irti karistaa
Yksi uinut on kuin kalat vedessä
Ja toinen naapureitansakin aristaa
Mut juodaan viinaa
Tullaan viisaammiksi näin
Juodaan viinaa
On todellisuus piinaa hetkittäin
Juodaan viinaa
Tullaan viisaammiksi näin
Juodaan viinaa
On todellisuus piinaa hetkittäin
Selvinpäin
|
|
|