Korpiklaani'nin Şarkı Sözleri

Vesaisen Sota

Sota hurja, raappasota,
viisikolmatavuotine,
korves' käytiin, korves' kuoltiin,
miekkaa, tulta käytettihin!

Siihen syntyi Vesainenki,
sitkee sissi suuremmoine,
voittamaton voittavaine,
pääliköistä päällimmäisin

Missä miestä koiteltahan,
kussa urost' uhatahan
siel' on aina Vesainenki,
miekkaa iskee tulta puskee

Sellainen ol' Vesainen,
mettäm' poika, korvenkäyjä,
sankar' kuusistoisen jylhän,
jääräpäinen hurja jätkä

Oli salamaakin nopiampi
Ja ruumiinvoimiltaan väkevä
Oli uljas, neuvokas, peloton
ja kookas sekä solakkakin

Perhe meni Vesaiselta,
monta lasta tuoni otti,
syy on nuitten rappareitten,
korpimaitten kostajien

Itte sota otti urhon,
kalmamaille saatto miehen,
tuonelle vei vihollinen,
keskel' korpee, keskel' mettää

Sellainen ol' Vesainen,
mettäm' poika, korvenkäyjä,
sankar' kuusistoisen jylhän,
jääräpäinen hurja jätkä

Noo, hitto joo ol' sellainen
Sellainen ol' Vesainen,
mettänpoika jääräpää,
Korpimainen luonnoltaan


Sulasilmä

Valokuuhuk' kuikkajavi, Kajastava' tähtilapse',
kesäyähyk' lämpehinki', valosinki yättöminki

Raitti paljas raikkaallaanne, tiähyp' piäni tiätyllaanne,
liikkuu siällä nuari neit, kävelevi tyttö piäni
Tule neito, laske lapsi, viätä yäsi vieressäni

Tule impi, laske kauno, viätä yäsi vieressäni!"

Vastassansa soittoniakka, sulasilmä meltomiäsi,
lumokannel kourissansa, sanat laulun kielellänsä:

"Näitä laulan, noita muistan, mitä tiärän tiättäväksi,
koettavaksi kaiken kansan

Aamusella aikasella, autereisel' auringolla'
läksi miähyt matkoihinsa, meni äijä minne lieni

Tyttö piäni pikkaraine, lapsi piäni luottavaine,
miätti hetkem', miätti toise' ajatteli aivoillansa
Lumovoima soittoniakan, luottehekki laululluoja',
oli voimaat' neiollekki, sanat liika juustosekki':

Äkäjäine vanha ämmä, neuvo piäntä, lohrutteli,
anto ankeet ohjaksensa, elontiälle turvaksensa:

"Sulasilmä on sun turmas', sorja soittons' on sun kualos',
johna hellit miälessäsi, pirät kauva' sialussasi

Siksi laske unhon tulla, teeppä taika tiätyllaane,
sulasilmän surmaat sillä, pahamiälem' melkuttelet:

'Näit' et laula, noit' et muista, ekkä tiärä tiättäväksi,
koettavaks' kaiken kansan, yhen immeen ihmeheksi

Tule empä, empä taira, nuku empä ollenkana
Empä jääö muistamaha, mitä joskus jorvittelin!'"